87# Päänsärkyä ja stressiä

Viimenen viikko on menny tosi nopeesti ja joka päivä mun on pitänyt ryhdistäytyä ja postata.. Nyt lauantaina-sunnuntaina jaksan tehdä sen.

Mitä oon tehnyt? Oon ollut ensin koulussa,koulussa,koulussa, treeneissä taas vähän koulussa ja pikkusen treeneissä. Koska mun aika taulu on tosi tiukka tällä hetkellä millekkään ylimääräselle ei ole aikaa. Ja en viitti postailla siitä miten istuskelen koulun penkissä tai siitä miten raahailen varusteita hallilla. Joten en postaile niistä, vaan sillonkun teen jotain oikeasti.

 Esim. tällä viikolla olin kiertämässä vähän Turkua sellasella kävelykierroksella kameran kanssa, mutta loppujen lopuksi paljon mitään kuvattavaa keksinyt, taino jos keksin niin oli sellainen mukava valaistus, jossa oli ihan turha ottaa kuvia. 

-Elisa

PS.Vapaa-ajalle ei ole muutenkaan riittänyt aikaa sillä olen pitänyt vähän Teen Wolf maratonia.

86# Even heroes have the right to bleed

En tiedä miten tän nyt alottaisi, lopettaisi tai edes kirjoittaisi, sillä tää on oikeasti vaikea aihe, mutta yritän parhaani. Tässä on varmasti aukkoja ja jos tiedät varmasti miten päin asiat on niin saa tulla korjaamaan asian.

 Nyt on tullut kaksi vuotta täyteen siitä kun nuori 27-vuotias kanadalainen NHL-pelaaja Rick Rypien löydettiin kotoaan kuolleena vuonna 2011. Kuoleman syyksi kerrottiin itsemurha.

Rypien oli kamppaillut 10 vuotta masennuksen kanssa ja asiaa varjosti vielä tyttöystävän kuolema A-juniori iässä. Masennus ei tullut ilmeisesti selville ennen 2008 harjoitusleiriä. Miten positiivisesta hymyilevästä voi todella päätellä kaiken tämän?

Rick Rypienin hyvä ystävä Kevin Bieksa , joka pelasi samassa joukkueessa Rypienin kanssa oli ensimmäinen joka puuttui masennukseen. Kevin oli ottanut Rypienin asumaan perheensä kanssa. Mutta jossain vaiheessa Rypien muutti omaan asuntoonsa.

Rick oli peleistä jonkun verran pois henkilökohtaisista syistä. Ja istui enemmän jäähyminuutteja kuin pelasi NHL-pelejä yhteensä. Rickin pelityyli oli koko uran läpi agressiivinen. Siksi hän istui väkivaltaisuudesta paljon minuutteja tapeltuaan. Hurjinta oli se että Rick haastoi tappeluun itseään paljon pidemmän ja painavemman pelaajan.

Rick Rypienin oma tarina on koskettanut montaa ihmistä. Tämä on pelastanut ihmisten henkiä omin sanojensa mukaan. Ihmiset ovat ottaneet jopa tatuointeja kunnioittaakseen Rik Rypienin muistoa.

''It just hit me that tomorrow will have been two years without Rick Rypien. I’m not a Canucks fan by any means, but it doesn’t make it hurt any less that we lost such a fighter. And the way he left us doesn’t make him any less strong. You played through so much and you battled all the way to the very end. Two years without you Rick and we still smile at the memories of you lighting up the ice. Two years have gone, but you haven’t left us. I know you’re up there in hockey heaven with Luc watching your boys playing and tearing up the ice, chirping Kevin, and watching as Luc catches Burrow’s arrows. Knowing that you’re finally safe and happy takes away some of the sting. I hope you’re enjoying the smooth, endless ice up there and taking on an opponent worthy of a good scrap: it’s what you loved the most. 

Take care of Jordan. He’s a newbie up there, but I know you’ll help him fit right in.

Rest In Peace

Rick Rypien

May 16, 1984-August 15, 2011'' 

It may sound absurd but don't be naive

Even heroes have the right to bleed

I may be disturbed but won't you concede

Even heroes have the right to dream?
And it's not easy to be me

Rick Rypien sinua ei koskaan tulla unohtamaan aina muistoissamme ja mielissämme.

Rest In Peace

Rick Rypien

Toukokuu 16, 1984-Elokuu 15, 2011

85# >8DD

Tänään mun elämän laatu parantuu :)

84# Helvetin portit aukeavat

Eka koulupäivä on nyt takana päin. Eilen oltiin jukuparkissa ja siellä tosissaan aloin pikku hiljaa minne tosiaan seuraavana päivänä pitäs mennä. Vielä aamullakaan bussissa en meinannu käsittää sitä että tosissaan olisin menossa kouluun. Sitten vielä kun tunnit oli ohi en tahdo ymmärtää et joudun nyt kulkee tonne joka hemmetin arkipäivä. Tosin maanantaisin koulu alkaa vast 10.30 joten se ei haittaa. Ja keskiviikkosinpääsen ruokailusta. Muuten päivät on tosi pitkiä. Saa nyt nähdä että miten jaksaa ilman hermoromahduksia.

Oon ajatellu et jos lopettais kokonaan tukioppilaana, koska tällä hetkellä on niin paljon kaikkea meneillään ettei sille välttämättä jää niin paljon aikaa tai hermoja. Kattoo nyt miten syky alkaa ja päätetään sitten.

Piti mun kouluun kamerakin mukaan ottaa mutta arvatkaa muistinko?

-Elisa

83# A murderer walks your streets tonight

Asuttuani koko viikonlopun perjantaista lähtien jäähallilla ei ole aikaa ole ollut edes mietti bloggeria. Viikonloppu meni summer cup-turnauksen parissa. Kun nyt pelataan nuorella joukkueella c sarjassa se on raskasta. Sekä parhaimmillaan yhdessä joukkueessa oli mua 5 vuotta vanhempia pelaamasaa, mikä on tosi paljon. Kertaakaan ei voitettu ja kerran tasan.  Ja sunnuntaina 12 tuntia putkeen siellä, sillä aamulla 07.15 aamulla paikalla ja aina seittämään asti illalla finaali pelejä.

Nyt selkäkivuissa palaaan jäähallilta Turkkiin :D

Paras kohta koko reissussa oli varmaan kun siskon kanssa opetettiin suomeksi kirosanoja paikalliselle tarjoilijalle. Kirosanojen lomassa opetettiin pari lausettakin. Lopuksi kerrottiin mitä mikäkin tarkoittaa, mutta se tuskin ymmärsi puoliakaan. Mutta iloisena tää tarjoilia huuteli helvetti mun ja mun siskon perään kun poistuttin ravintolasta. Eipä tullu edes mieleen kulkea sen ravintolan ohi koko loman aikana enää sen jälkeen.

Meillä oli hotellilla all in clusive-paketti juttu (en ole varma kirjotinko oikein). Eli hotellilla aamiainen,päivällinen sekä iltapala ja yö keitto kuului hintaan. Sekä allas baarista sai hakea juomia niin paljon kuin vaan haluaa. Ja tiettynä aikana sai hakea pannukakkuja ja jäätelöitä. Jos sinulla oli oikea ranneke ranteessa kiinni kaikki tämä oli mahdollista. 

Vaikka olikin tää mahdollisuus syötiin kolmeen otteeseen ulkona poissa hotellilta, koska kylläne ruuat alko kyllästyttää kun söi samoja koko ajan. 

-Elisa

Ps. Tietokoneeni on tällä hetkellä mukava lagi paska, joten kuvien muokkaamisesta ei oikeen tullut mitään, niin kuin mistään muustakkaan. Yritän korjata asiaa huomenna.

82# Lennä muilla lentoyhtiöillä kuin finnairilla, mikäli haluat kaiken toimivan

Turkista eilen illalla kotiuduttu ja tänään laahustetaanki jo jäähalille. Jäi yhet treenit väliin, mutta (toivottavasti) kukaan mua siitä hakaamaan tule.

Mennessä Turkkiin lento myöhästy oliko se nyt jotai puol tuntii päälle(?). Kaikaisin Turkista tullessa kone myöhästy kivat kaks tuntia. No, saatiin isompi kone, viihde palvelut (tv jne) sekä kuulokkeet jotka oli heti paskat niin ilmatteeks. Sitte venailtiin laukkuja linjoilla puol tuntii siihe päälle. Turkissa mennessä kaikki suju täydellisesti lentokentällä, mutta ei Suomessa. Finnairin työntekijäkin näytti ihankun olisi ollut krapulassa. :(

Ja hotellilla jatkuu sama meininki. 2 päivään ilmastointi ei toiminut, melkeen 3 päivään ei tullut vettä kun ihan säälittävästi sekä yhtenä päivänä meijän huonetta ei siivottu, tosin siihen saatto olla syy ettei vettä tullu just sillon.

Mutta hotelli oli muuten tosi hyvä. Altaassa kerran kävin uimassa ja silloinkin sain jonkun kakaran vesipyssystä kloorivettä silmille siskoni kanssa (Y). Meressä käytiin uimassa joka päivä vähintään kerran. Vesi oli nimittäin lämmintä, sileä hiekkapohja, ei medusoja ja erittäin suolanen.  Norjalaisia meidän hotellissa oli n. 85% eli paljon. Saksalaisia, ruotsalaisia sekä tanskalaisia olis myös paljon. Vähemmän suomalaisia, onneksi.

Lisää seuraavissa postauksissa :)

-Elisa

Shoppailun seassa Sidessä kierrettiin hieman kattomassa näitä raunioita. 

Jos saan toisen muistikortin käsiini saan varmaan lisää kuvia sieltä :)